Nukkekodit harrastuksena

Nukkekotien historiaa
Nukkekotien historia on alusta lähtien ollut sekä leikin historiaa että kertomusta aikuisten keräilyharrastuksesta. Baijerin herttua Albrecht V tilasi 1500-luvulla tyttärelleen lahjaksi nukkekodin. Talosta tuli kuitenkin niin hieno, että hän päättikin liittää sen omaan taidekokoelmaansa.

Vanhimmat museoissa ja yksityiskokoelmissa olevat nukkekodit ovat 1600-luvulta, josta lähtien ne olivat yleisiä Hollannissa, Isossa Britanniassa ja Saksassa. Nukkekotien avulla erityisesti varakkaiden protestanttisten perheiden tyttäret opettelivat tulevaa perheenemännän rooliaan.

Nukkekodit rakennettiin ja varustettiin usein pienintä yksityiskohtaa myöten oikeaa taloa muistuttaviksi. Ne olivat joko useampihuoneisia ikkunoin varustettuja taloja tai erilaisiin kaappeihin tehtyjä nukkekoteja. Mutta ne saattoivat myös olla yksinkertaisempia ja vain yhden huoneen esim. keittiön käsittäviä pientaloja.

Pohjoismaihin nukkekoti kotiutui leikkikaluna 1800-luvulla. Suomessa talomallia suositumpi vaikuttaa olleen kaappiin tehty nukkekoti ja vain varakkaissa perheissä. Vasta 1900-luvulla nukkekodista tuli ostoleikkikalujen yleistymisen myötä laajemmin tunnettu.

Myös Suomessa on nukkekoteja ja nukkekotien kalusteita valmistettu sekä käsityöverstaissa että teollisesti jo 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyään kuitenkin suurin osa nukkekotien kalusteista ja muista tarvikkeista on tuontitavaraa.
Viimeisten vuosien aikana on Suomeen syntynyt kasvava taidekäsityöläisten joukko, joka valmistaa kotimaista miniatyyriesineistöä ennen kaikkea aikuisten nukkekotiharrastajien ja keräilijöiden tarpeisiin.

Nukkekodit harrastuksena
Suomessa nukkekoteja on perinteisesti pidetty vain lasten leikkikaluina, mutta muualla maailmassa nukkekodit on jo alunperin rinnastettu muihin aikuisten pienoismalli- ja keräilyharrastuksiin. Useat nukkekodit ostettuine ja itse tehtyine miniatyyritavaroineen ovat ainutkertaisia ja arvokkaita taidekäsityökokonaisuuksia.

Nukkekoteja voi harrastaa puhtaasti keräilymielessä, jolloin niin talo kuin sen kalusteetkin ovat valmiina ostettuja. Harrastus voi myös olla monipuolinen käsityöharrastus, joka vaatii tekijältään hyvin monenlaisten käsityötekniikoiden osaamista ja pienoiskokoon soveltamista. Nukkekodit rakennetaan yleensä mittakaavassa 1:12 tai 1:24.
Kokonaisen nukkekodin ja sen esineistön voi myös valmistaa nk. roskasta, pahvista, paperista, wc-paperirullista, pullonkorkeista, napeista, helmistä, jäätelötikuista jne.

Koska Suomessa nukkekotiharrastusta ei ole arvostettu muiden pienoismalliharrastusten tavoin, ovat monet jopa vuosikymmeniä salanneet ja hävenneetkin harrastustaan. Silti he ovat jatkaneet, sillä harrastuksen merkitys on ollut itse tekemisessä, esteettisyydessä ja omien ideoiden ja sisustusunelmien toteuttamisessa.
Aivan viime vuosina nukkekotien arvostus harrastuksena ja keräilykohteena on lisääntynyt Suomessakin ja meille on alkanut kehittyä oma nukkekotikulttuuri.

Lähteet
Jungman, Hanna. 2002. Nukkekoti käsityöharrastuksena. Helsingin Yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Käsityötieteen pro gradu-tutkielma
Kopisto, Sirkka. 1982: Nuket ja nukkekodit. Porvoo: WSOY